Tekoälyn tarina alkaa jo antiikin ajoista myytteinä, tarinoina ja huhuina tekoälyllisistä olennoista, jotka omasivat taitavien käsityöläisten älykkyyden ja tietoisuuden. Kuten Pamela McCorduck kirjoitti “Tekoäly alkoi muinaisella toiveella luoda jumala”.

Älylliset tekoälyn juuret ja konsepti älyllisestä koneesta löydetään antiikin kreikan kirjallisuudesta.

Nykyisen tekoälyn siemenet kylvivät filosofit jotka yrittivät kuvailla ihmisen ajattelu prosessia symbolien mekaanisena manipulointina. Tämä työ huipentui kun vuonna 1940 kun ensimmäiset tietokoneet keksittiin, laite joka perustui matemaattisen päättelyn abstraktiin päättelyyn.

Tekoälyn tutkiminen alotettiin Darthmouth yliopiston työpajalla kesällä 1956. He jotka tuolloin osallistuivat tutkimukseen olivat tekoälyn johtavia tutkijoita vuosikymmeniä. Useat heistä ennustivat, että kone joka on yhtä älykäs kuin ihminen olisi olemassa jo yhden sukupolven päästä. Tutkijoille annettiin miljoonia dollareita tehdäkseen tämän vision todeksi.

Lopulta tuli selväksi, että he olivat pahasti aliarvoineet projektin vaikeudet. Vuonna 1973 projektin rahoitus lakkautettiin. Siitä seuranneet vaikeat vuodet tekoälyn kannalta nimettiin “tekoälyn talveksi”. Seitsemän vuotta myöhemmin Japanin hallituksen visionaarinen aloite inspiroi hallituksia ja teollisuutta tarjota miljardien rahoitusta tekoälyn kehitykseen. 80-luvulla sijoittajat kuitenkin pettyivät ja peruivat rahoituksen.

2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä kiinnostus ja rahoitus räjähti nousuun tekoäly buumin alettua, kun koneoppimista saatiin käytännössä sovellettua useisiin ongelmiin teollisuudessa ja oppilaitoksissa.

Lähde: tekoäly.info